Villatakin syvempi olemus
Tehkäämme pieni mielikuvaharjoitus. Mieti sanaa ”villatakki” ja sen aikaansaamia konnotaatioita.
Aivan oikein, ”pappa” ja ”gubbe” ja ”ylä-asteen bilsanmaikka” ovat universaalisti päällimmäiset villatakkiin liittyvät mielleyhtymät. Ne ovat myös kaikkein väärimmät mielleyhtymät.
Moderni villatakki on jotain ihan muuta kuin vaariluokan pukeutumisen perusyksikkö eli saalikauluksinen muhkea isomamman kutoma joululahjavaate. Täsmällisesti valittuna villatakki voi olla täysin legitiimi asuste vaativimmankin sektorin tyylittelyyn.
Muun muassa näyttelijä Daniel Craig on viime aikoina nähty taajaan villatakissa. Se riittänee referenssiksi jo sinällään, mutta muutama perustelu lienee silti paikallaan.
Villatakin kuvainnollinen ja kirjaimellinen joustavuus lienee sen suurin ansio. Syyskylmillä villatakin voi sujuvasti yhdistää farkkuihin, pukuun tai Casual Friday –henkiseen irtotakin ja housujen comboon. Farkut, valkoinen t-paita ja harmaa tai musta villatakki henkivät ihastuttavaa arroganssia. Tyylikästä piittaamattomuuden määräänsä voi säätää villatakin alle puettavilla vaatteilla: skottiruutuinen paita ja kapea kashmir-solmio tekevät kenestä tahansa itsevarman pelipojan.
Vastaavasti karstatusta ja eritoten flanelloidusta villasta tai kashmirista laaditun puvun seurana villatakki pehmentää kokonaisilmettä ja viestii käyttäjänsä hallitsevan paitsi materiaaliset myös henkiset elämänarvot. Puhumattakaan siitä, että lämpötilan painuessa nollille villatakki lämmittää mukavasti miehustaa napittamattoman puvuntakin alla. Kaksirivisen puvun kanssa tätä ei toki pidä kokeilla. Myös kampalankainen puku sopii heikosti villatakin pariksi.
Yhdistelmäpukuun tai irtotakin ja farkkujen sekoitukseen villatakki tuo yhden kiinnostavan, miehen alkukantaisesta metsästäjän luonteesta todistavan kierteen. Liian monimutkaisia väriyhdistelmiä on toki syytä välttää, ja siksi vaatekaappiin riittääkin yksi musta, yksi harmaa ja kenties yksi purppuranvärinen villatakki.
Väriäkin olennaisempaa on valita riittävän ohut neulos. Mitä pulleampi villatakki on, sitä vanhemmalta mies näyttää. Kaikenlainen ylimääräinen kangas kainaloissa ja selässä on myös pahasta eli ohutneuloksisen villatakin pitää istua yhtä linjakkaasti kuin mittatilauspaidan, jonka ylle se puetaan.
Myös materiaalivalinnoissa voi helposti ajautua harhaan. Puuvillainen tai pahimmillaan keinokuituinen neuletakki saa miehen näyttämään siltä kuin äiti olisi hänet pukenut. Kannattaa satsata sataprosenttiseen villaan, mielellään kashmiriin.
Kaikenlaiset kuvioinnit ovat herrasmiehen villatakissa ehdoton no-no, jopa firman pikkujoulujuhlien aikaan.
Villatakin napituksessa esiintyy yllättävää haparointia jopa osaavien miesten tahoilla. Nyrkkisääntö on, että villatakin napit käyttäytyvät täsmälleen samoin kuin kolmiosaisen puvun liivin napitus. Ylintä nappia ei siis milloinkaan jätetä napittamatta vaikka enomiehet kuinka suosisivatkin tätä metodia.
Villatakista, kuten liivistäkin, napitetaan aina kaikki muut paitsi alin nappi. Tyystin avoimena liehuva villatakki näyttää yhtä huolittelemattomalta kuin napittamaton liivikin, mutta supertähtien suosimaa yhden kiinnitetyn napin taktiikkaa voi soveltuvin osin kokeilla designer-farkkujen ja lohikäärmeennahkakenkien kanssa ja silloinkin lähinnä yökerhokontekstissa.

