Thin Man

Thin Man Blog

Blogin kirjoittaja seuraa kansainvälisiä tyylikysymyksiä Helsingistä Apenniinien niemimaan kautta Savile Row’lle.


Kuinka pukeutua Miami Beachille, circa 1959 »

Herrasmiehen sukkalaatikolla tapahtuu »

Oikeaoppisen kellaroinnin perusteet »

Aikuinen mies ei kaipaa kasvunvaraa »

Maailman tyylikkäin romaani palaa valkokankaalle »

Kolmen päivän liikematka »

Herrasmiehen perustaidot »

Kriittinen tekijä »

Seitsemän tilaisuutta, seitsemän kelloa »

Miehen ainoa koru, TOP3 »

Mitä voimme oppia kansainvälisiltä tyyli-ikoneilta? »

Yksin toimistolla »

Kirje Joulupukille »

”…käytettäköön aina tweediä…” »

Miksi italialaiset miehet näyttävät niin tyylikkäiltä? »

Kuinka matkustusluokkaa korotetaan koskematta lentovaraukseen »

Neulesolmio, aikamme profeetta »

Ajatteleminen tekee tyylikkääksi »

Elämyshoppailua »

Indiana-Jones ja miehen käsilaukku »

Amerikkalainen erikoisuus »

Häpeilematöntä luksusta »

Miehen lempiurheilu »

Vilauttelu sallittu »

Klassikko tulee iholle »

Taantuma pyöristi muotia »

Pukeutumisen lisävarusteiden upshifting »

Maamme karut olosuhteet huomioon ottaen »

Sartorialisti stadissa »

Villatakin syvempi olemus »

Vaatehuoneen paivitys »

Lukeminen kannattaa aina »

Märkäajon bondistiset ilot »

Kelloetiketti haltuun »

Kravattisolmujen kymmenottelija ja muutama erikoisuus »

Tyylievoluution huipulla »

Kääritään hihat »

Salonkikelpoinen puuvilla »

Pienestä kiinni »

Kymmenen tyylisääntöä »

Viimeinen silaus syntyy raudalla »

Kesätyyli on tyköistuva »

Oikeaoppisen kenkähuollon lyhyt oppimäärä »

Ryhdy gigoloksi »

Kuinka paljon on riittävästi? »

Boodle’s Clubin ovea kolkutetaan vain Turnbullin paidassa »

Herrasmiehen vaatekomerossa puidaan nappipolitiikkaa »

 

Häpeilemätöntä luksusta


Edes Brunein sulttaanilla ei ole varaa valita pukeutumisensa kaikkiin yksityiskohtiin äärimmäisintä luksusta. Tai jos onkin, lopputulos olisi pelkästään naurettava, sillä mies näyttää helposti yliladatulta vaikka päällä olisi vain muutama oman viiteryhmänsä ehdotonta huippua edustava vaatekappale ja lisävaruste.


Yliannostus härskeintä luksusta on tahattoman koomisena ilmiönä sukua päästä varpaisiin asti yhden ja saman valmistajan monogrammeihin ja house check –kankaisiin pukeutumiselle – ruutusolmio ja samanlainen ulsteri voi vielä mennä mutta hattu ja samasta pakasta vetäisty salkku saavat kenet tahansa tyylitarkkarin itkemään.


Vastaavasti muutama huolella valittu ylellisyystavara garderoobissa nostaa tutkitusti miehen henkilökohtaista elämänlaatua 106 prosenttia.
Rajuimpaan luksus-kyytiin pääsee jo muutaman kympin satsauksella. Se on vapauttavaa. Satasella tai kahdella valinnanvara kasvaa suuresti ja jos budjetti liikkuu tonnissa, valinnanvaikeus käy äkkiä ilmeiseksi.


Jonkinlaisena happotestinä voi kokeilla vaikka englantilaisen perinnevalmistajan Sunspelin puuvillaboksereita. Parilla kympillä nousee herrasmiesten kerhoon. Vain hiukan isommalla budjetilla voi hemmotella itseään mustilla polvimittaisilla silkkisukilla – kukaan ulkopuolinen ei huomaa yhtään mitään mutta itsellä ryhti oikenee ja itsetunto on tapissa kun salaa mielessään tietää, ettei tämän fiinimpiä sukkia ole olemassakaan.


Kevätkauden luksus-budjetti on satasessa? Kokeile Turnbull & Asserin hopeisia kaulusluita ja vielä jää rahaa johonkin klassiseen kölninveteen, sanotaanko vaikka saksalaiseen 4711 echt kölnisch wasseriin.


Viisi kymppiä lisää ja kas, mies hankkii kokoelmiinsa Hermèsin silkkikravatin tai Loro Pianan kashmir-solmion.


Koska jokaisen miehen vaatekaapista pitää löytyä yksi musta tai harmaa V-aukkoinen neule, miksei samantien investoisi parempaan elämään ja ostaisi nimenomaan kashmir-villaista jumpperia? Sellaisen saa muutamalla satasella ja se palvelee oikein hoidettuna hyvinkin vuosikausia. Se päällä olo on ratkaisevasti itsevarmempi kuin arkiseen merinovillaan kietouduttaessa.
Maksimaalista itsekunnioitusta edustavat mittatilauskengät. Kokeile Left Shoe Companya, joka räätälöi kengät täsmälleen jalkojesi mukaan olivatpa klabbit kuinka eripariset tai muhkuraiset tahansa.


Mittatilauskenkien antiteesi voisi olla vaikkapa tämä: äärimmäisen eksklusiiviset ja äärimmäisen mitättömän näköiset valkoiset kangastennarit, joiden perimmäisestä loistokkuudesta vain niiden omistaja on tietoinen. Bottega Veneta on tässä understatementin lajissa erityisen hyvä.
Rahaa voi poltella myös useita tuhansia euroja, mutta silloin saa paitsi matkustaa ylellisyystavaroiden viimeiselle rannalle myös jotain loppuelämän kestävää.


Kahden aikavyöhykkeen ajat näyttävä GMT-kello viestii kantajansa olevan todellinen man of the world ja lisäksi well-travelled. GMT-toiminto on sitä paitsi edullisempi kuin ajanottotoiminto. Ja käyttökelpoisempi.
Tai sitten voi sallia itselleen asiakirjasalkun eksoottisesta nahasta. Strutsinnahka maksaa yllättäen vähemmän kuin krokotiilinnahka, näyttää pöyhkeämmältä ja on katukuvassa harvinaisempi.