Tyylievoluution huipulla
Miehen henkilökohtaisessa tyylievoluutiossa voidaan määrittää tiettyjä kriittisiä pisteitä, jolloin operoidaan elämän olennaisimpien valintojen parissa.
Ensimmäinen suuri hetki koittaa, kun juniori siirtyy polvihousuista pitkiin housuihin. Toinen ja vielä olennaisempi piste kirjoitetaan nuorukaisen hankkiessa ensimmäisen pukunsa: se on loppuelämälle suuntaa määrittävä momentum, jonka muistaa lopun ikäänsä.
Jos mies jatkaa määrätietoisesti etenemistä urallaan ja tyyliseikoissa, ennemmin tai myöhemmin hän ajautuu lopullisen ratkaisun eteen. Kun vaatevalmistajien arvoasteikko on selattu askel askelmalta lävitse, jäljelle jää kaksi italialaista vaatturia, joiden edustaman elämänkatsomuksen väliltä miehen pitää valita. Aivan oikein, kyse ei ole vain siitä käyttääkö tästä hetkestä eteenpäin roomalaisia vai napolilaisia vaatteita, vaan antaako äänensä välimerelliselle dandyismille vai hillitylle keskieurooppalaisuudelle.
Minkäänlaisia kvalitatiivisia valintoja tässä kohtaa ei enää tarvitse tehdä, sillä napolilainen Kiton ja roomalainen Brioni ompelevat kumpainenkin vaatteet täsmälleen niin hyvin kuin vaatteen nyt ylisummaan voi ommella.
Analogiaa voi yrittää etsiä autoilun maailmasta. Ferrarilla ajava mies ja Maseratilla ajava mies edustavat toden totta kahta hyvin erilaista näkökulmaa maailmaan ja inhimilliseen elämään. Mutta heillä on silti enemmän yhteistä kuin Kiton-miehellä ja Brioni-miehellä, sillä viime kädessä Ferrari ja Maserati tulevat saman katon alta ja autot ovat ulkoisesta erilaisuudestaan huolimatta yllättävänkin läheisiä sukulaisia. Bentley ja Aston Martin? Ehkäpä, mutta Ian Flemingin romaanien James Bond ajoi Bentleyllä kun taas elokuvien James Bond suosii Aston Martinia. Tasapeli, sanoisin.
Kitonin ja Brionin dramaattinen ero kulminoituu puvuntakin leikkauksessa. Lähtökohtaisesti kummankin valmistajan takki istuu täydellisesti melkeinpä minkälaisella vartalotyypillä tahansa. Ero on filosofinen mutta sitäkin merkittävämpi: Kiton korostaa ja Brioni kompensoi.
Kitonin selkää ja harteita ja kylkiä nuoleva leikkaus alleviivaa miehen vartalon parhaita piirteitä (olettaen että sellaisia on). Silhuetti lähestyy parhaimmillaan täydellisyyden likiarvoa niin edestä, takaa kuin sivultakin. Kiton-silhuetin kauneus on sen ilmavuudessa, sillä napolilaisvaatturin kankaat ovat ällistyttävän keveitä ja siitä huolimatta niihin on kyetty ompelemaan täsmällinen muoto.
Brionin leikkaus perustuu armon käsitteelle. Itsekunkin kropassa on puutteensa, jotka keskinkertaisessa puvussa korostuvat raa’alla tavalla. Mutta Brioni, suoranaisesti kätkemättä fyysisiä virheitämme, tasoittaa epätäydellisyytemme ja kohottaa profaanin muodon subliimiin.

